Life is for living


Heipähei! Tuntuu, etten oo ikuisuuteen kirjoittanut blogia, vaikkei edelliskerrasta ole kuin muutama hassu päivä. Mutta tiedättekös, elämä on elämistä varten, ja sitä oon todellakin tehnyt tällä viikolla. Viime viikko oli henkisesti todella raskas ja muutaman päivän ajan musta tuntui, että kaikki mitä oon tehnyt oman hyvinvointini eteen tänä vuonna, valuu hukkaan hetkessä. Onnekseni sain kuitenkin nopeasti taas kiinni siitä punaisesta langasta ja ainakin tällä hetkellä nautin elämästä taas täysillä.
Tänä kesänä oon tehnyt pienehköjä muutoksia elämässäni, jotka kuitenkin vaikuttavat ihan massiivisesti siihen, miten mä itse voin. Yksi niistä on somekäyttäytyminen. Oon todella riippuvainen tästä älypuhelimestani, ja se onkin kädessä varmaan lähestulkoon koko sen ajan, kun olen hereillä. Aiemmin olin myös ihan uskomattoman pahasti kiinni monissa somekanavissa: Instagram, Snapchat, Facebook, blogit yms. Lähes vuoden ajan käytin Snapchatia melkein ympärivuorokautisesti - en malttanut olla hetkeäkään katsomatta muiden päivityksiä, ja omasta elämästä piti dokumentoida kaikki kiinnostava ja myös ne vähemmän kiinnostavat jutut.


Nyt, kun oon ottanut etäisyyttä asioihin, huomaan että some vei valtavan määrän aikaani päivästä. Tämän kesän aikana mä oon lisännyt runsaasti toimintaa oikean elämän puolelle, ja virtuaalipuoli on jäänyt entistä selkeämmin toissijaiseksi. En muista nykyään avata Snapchatiakaan ennen kuin nukkumaan mennessä, jolloin vilkaisen kiinnostavimpien tyyppien snäpit, ja sitten sovellus menee kiinni. Instagramia päivitin aiemmin pakonomaisesti joka päivä - nykyään välistä saattaa jäädä parikin päivää, enkä kiinnitä asiaan minkäänlaista huomiota.
Facebookissa käyn yleensä kerran päivässä katsomassa, onko jotain uutta tapahtunut. Harvemmin on. En ole oikeastaan edes tehnyt tätä muutosta tietoisesti, se vain on ollut erittäin mieluisa seuraus sille, että olen aamusta iltaan menossa ja vietän paljon aikaa läheisimpien ihmisten kanssa.
Toki se, ettei mua näy enää niin paljoa somemaailmassa, tarkoittaa myös joidenkin ihmisten kanssa yhteydenpidon vähenemistä. Oon kuitenkin ajatellut asian niin, että ne ihmiset kyllä tietävät mun olevan täällä, vaikka en joka tunti Facebookin Messengeriä katsoisikaan. Tällä hetkellä mun Messenger ei itse asiassa edes toimi.. Hyvä tekosyy olla pitämättä yhteyttä ihmisiin? :D Toki pääasiallisesti vastaan viesteihin yms. aina kun ne huomaan, tai ehdin. Mutta joskus se pieni etäisyyskin tekee ihan hyvää ihmissuhteissa. 


Myös blogi on jäänyt hieman taka-alalle tällä viikolla, kun aikaa ei ole oikeastaan jäänyt istahtaa tähän koneelle. En ole kuitenkaan missään nimessä unohtanut teitä lukijoita, ja pyrin tästä eteenpäinkin pitämään postaustahdin mahdollisimman tasaisena. Blogi on mulle kuitenkin erittäin tärkeä asia, ja nautin täällä Lilyssa bloggaamisesta ihan älyttömästi. Jos muualla olen vähän ottanut etäisyyttä ihmisiin ja kaikkeen, täällä taas olen nauttinut juuri siitä yhteisöllisyydestä ja muiden blogien ympäröimänä olosta. 
Mun piti oikeastaan tulla puhumaan viimeisimmistä sisustuslöydöistäni, mutta puhe pääsikin lähtemään vähän lapasesta ja tästä tuli pieni someavautuminen. Jotenkin kuitenkin musta tuntuu, että monille meistä on aina joskus ihan hyvä palautella mieleen, että koko elämä ei tapahdu täällä virtuaalimaailmassa. Ajattelin tehdä tämän kuun lopulla pienen kesäyhteenvedon, johon kasailen vähän tarkemmin juttuja, jotka ovat tehneet mun kesästä ihan huippukivan. Ja ne sisustusjutut - no, puhutaan niistä sitten ensi kerralla. Pian mä lähden juhlimaan ystävän tupareita. Kivaa viikonloppua!

SEURAA MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Ei kommentteja

Toivottavasti viihdyit blogissa. Jätä ihmeessä kommentti käynnistäsi :) Saa kysyä, kehua, kritisoida tai vaikka kertoa kuulumisia.