Jäikö dieetistä mitään käteen?

Superdieetti Simplen päättämisestä on kulunut reilu kuukausi, joten ajattelin että nyt on hyvä aika kertoa vähän dieetin jälkeisistä tunnelmista. Ihan alkuun on sanottava se, että oon ollut koko toukokuun sairaana, ja ehtinyt käydä monenmoisissa verikokeissa yms. Liikunta on ollut todella epäsäännöllistä, mutta eihän tässä nyt liikunnasta tultu puhumaankaan.

No - seuraava tunnustus on sitten se, että myös ruokailu on ollut valitettavan epäsäännöllistä. Jo useamman vuoden ajalta tuttu ongelmani nielun turpoaminen on vaivannut tavalliseen tapaansa lähes koko kevään. Viimeksi eilen järkytin yhtä hoitajaa, joka kysyi silmät suurina, onko mun kurkkuni aina näin turvoksissa. Ongelma ei ehkä kuulosta kovin suurelta, mutta vaikeuttaa jokapäiväistä elämää yllättävänkin paljon. Mun nielu on toiselta puolelta käytännössä turvonnut umpeen, ja toisella puolellakin on aika vähän tilaa. Tilanne vaihtelee, mutta useimmiten se vaikeuttaa syömistä ja yleistä olemistakin huomattavasti.


Usein kurkku on myös niin kipeä, että ruokaa ei vain tee mieli syödä yhtään enempää kuin on pakko. Olen syönyt hyvin pitkälti sellaisia ruokia, joita ylipäänsä pystyn nielemään, ja monipuolisuus jää vähiin. Tähän ongelmaan ei olla toistaiseksi löydetty ratkaisua, ja luulen että tulen painimaan syömisongelmien kanssa niin kauan kunnes tämä nielutilanne saadaan jotenkin aisoihin. Pahimmassa tapauksessa se voi viedä vielä vuosia.

Onko sitten näiden negatiivisten asioiden jälkeen mitään hyvää sanottavaa? Oliko koko dieetti pelkkää ajanhukkaa?

Varmasti terve ihminen olisi päässyt asioissa jo paljon pidemmälle dieetin jälkeen, mutta itse joudun tekemään asiat vaikeamman kautta. Kuitenkin koen, että perusasiat mulla on hallussa. Syön joka aamu aamupalan. En ehkä niin monipuolista ja runsasta kuin olisi hyvä, mutta ainakin syön sen. Aamusyöminen on asia, johon oon joutunut opettamaan itseni, ja nykyään se sujuu jo hitaasti mutta varmasti. Kun päivä alkaa 6-7 aikaan aamulla ja lounas saattaa venähtää jopa yhteen asti, aamupalan tärkeyden todella huomaa. Monesti saatan syödä myös aamupäivällä pienen välipalan.


Lounaaksi syön lähes poikkeuksetta salaattia. Tämäkin on yleensä aikaa vievä ruoka - ei siis valmistukseltaan, vaan se syöminen - sillä sitä salaattia saa olla ihan reilusti, että se pitää nälkää päivälliseen asti. Teen useimmiten ihan perussalaattipohjan (pinaatti tai jääsalaatti, kurkku ja tomaatti) ja joukkoon lisään n. 125 g proteiinia. Yleisimmin käytän tonnikalaa tai fetajuustoa.

Iltapäivän välipalan jätin pois jo silloin dieetin aikana. Yleensä, kun pääsen kotiin, on nälkä jo kova. Päivällisen syön useimmiten viiden maissa. Tämä on se ateria, jossa käytän enemmän mielikuvitusta, ja joka saattaa vaihdella paljonkin. Yksi viikottainen lemppari on tässä postauksessa vilahtaneet tonnikala-avokadowrapit. Avokado on loistava rasvan lähde, ja lisäänkin sitä mielelläni ruokaan. Muita usein toteuttamiani vaihtoehtoja ovat lasagnette, kanapasta, tofupaistos, tai sitten ihan vain kalapihvit tai liha lämpimillä kasviksilla. Pyrin kuitenkin edelleen pitämään lihansyönnin toissijaisena asiansa, ja yleensä korvaan sen jollain muulla vaihtoehdolla.

Iltapalasuosikkini on smoothie, johon tulee lisättyä monta kertaa mainitsemaani soijalesitiiniä sekä kauraleseitä. Tällöin tulee nautittua myös niitä hedelmiä tai marjoja, jotka muuten saattaisivat päivän aikana jäädä vähiin.


Muita huomionarvoisia asioita on, että syön leipää huomattavasti vähemmän kuin ennen, kalkkunaleikkele maistuu vieläkin, multa ei löydy kotoa valkoisia jauhoja tai sokeria, valitsen aina täysjyvävaihtoehdon, ja yritän pitää hiilarit melko vähäisinä.

Kuitenkin syön myös niitä herkkuja välillä. Se ei varmasti jää huomaamatta, kun katsoo tämän postauksen kuvia. Pääajatuksena mulla on se, että kaikkea kohtuudella. Toivon, että tämä mun terveydentila alkaisi pikkuhiljaa kohenemaan, ja pääsisin taas nauttimaan ruuastakin ihan kunnolla. Helposti sairaana ollessa mulla lähtee koko homma lapasesta, ja sitten lankakerää pitääkin keräillä takaisinpäin ihan urakalla. Säällöllinen ruokarytmi auttaa pitämään sen herkuttelun kohtuullisena, mutta monesti mulla jää sairastaessa osa aterioista syömättä. Silloin sitten helposti tekee mieli korvata se jollain nopeita hiilareita sisältävällä. Onneksi nyt on kesä, mikä tietää paljon tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja! Herneet on mun ehdoton kesäsuosikki, joten niitä odotellessa.

Jos joku asia jäi mietityttämään, kysy ihmeessä. Muussa tapauksessa palaan pian, ja mulla on takataskussa taas yksi resepti!


SEURAA MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Ei kommentteja

Toivottavasti viihdyit blogissa. Jätä ihmeessä kommentti käynnistäsi :) Saa kysyä, kehua, kritisoida tai vaikka kertoa kuulumisia.