Superdieetti Simple - toinen viikko

 


Se on kuulkaas tytöt ja pojat sellainen juttu, että mä olen onnellinen. Ensimmäistä kertaa vuosiin voin sanoa sen ääneen ilman että valehtelen. Tulin äsken kotiin viettämästä ihan superhauskaa iltaa ihanien ihmisten kanssa, enkä voi lakata hymyilemästä. Oon huomannut tämän saman ilmiön usein viime viikkoina. Jokaikinen päivä kun ajelen koulusta kotiin, teen sen hymyssä suin. 

Mä alan vihdoin ja viimein ymmärtämään, mitkä asiat ovat mulle hyväksi ja mitkä ei. Minkälaisten ihmisten kanssa mun kannattaa viettää aikaani, jotta se hyväntuulisuus ei kääntyisi masennukseksi. Millaista ruokaa mun on syötävä voidakseni hyvin ja ollakseni energinen. Kuinka paljon tarvitsen unta, että jaksan. Ja ennen kaikkea osaan nyt tehdä niitä asioita. Entiset tavat alkavat tosiaankin olla historiaa. Ennen luulin, että mun on juotava alkoholia joka viikko tunteakseni jotain ja nauttiakseni hetken aikaa olostani. Ehkä asia silloin olikin niin. Hain alkoholista hetkellistä helpotusta siihen kuristavaan tunteeseen, joka piti mua niin tiukasti otteessaan.




Noin vuosi sitten mä luultavasti itkin lähes joka päivä. Elämänrytmi oli aivan sekaisin, en nukkunut koskaan kunnolla, join usein ja söin aivan miten sattuu. Oikeastaan ihan sama, mihin kohti kolmea viime vuottaa tuijottaa, tilanne oli varmaan useimmiten sama. Toki välillä oli parempia aikoja, mutta pääasiassa olin aika hukassa. En oo täysin varma mikä tässä parin viime kuukauden aikana on aiheuttanut suurimman muutoksen, mutta kaiken kaikkiaan oon kuin uusi ihminen. Mä luulin, että parisuhde toisi mulle turvallisen ja onnellisen olon. Olin väärässä. Ei toimimaton parisuhde varmaan ikinä saa ketään voimaan hyvin. Tällä hetkellä voin paremmin kuin miesmuistiin ja tiedän, että jossain on se ihminen, jonka kanssa tulen voimaan vielä paremmin. Mutta tässä hetkessä mulle riittää oikein hyvin tämäkin. Minä itse.

Jos nyt vielä lopuksi tarkastellaan tätä toista dieettiviikkoa, niin sekin on oikeastaan mennyt superhyvin. Pari kertaa mulla oli pahoja mielitekoja, lähinnä pastaa, riisiä tai vaaleaa leipää kohtaan, mutta niistäkin selvittiin. Pidin perjantaina cheat mealin ja käytiin lempikiinalaisessamme syömässä. Siellä oli kiva käydä, mutta jälkeenpäin sain vain kipeän vatsan. Kasa riisiä äkkiseltään ei siis ollut paras idea. Ruoat on maistuneet edelleen pääasiassa hyvin ja veden juonnista on tullut päivittäinen tapa. Sen huomaa kyllä hyvin äkkiä, jos ei ole juonut tarpeeksi.




Lisäravinteita ja vitamiineja syön myös päivittäin. Osaa oon syönyt jo ennestään - osa tuli mukaan dieetin ajaksi parantamaan aineenvaihduntaa. Oon huomannut olevani energisempi kuin aiemmin, ja askel on kevyempi kuin pitkään aikaan. Säännöllisesti syöminen pitää nälän poissa ja siihen yhdistettynä 3-4 litraa vettä päivässä auttaa varmistamaan, että pysyn virkeänä. Vaatteet eivät enää kiristä vatsan kohdalta. Uusia vaatteita tässä ei ihan heti lähdetä shoppailemaan, mutta hiljaa hyvä tulee. Vaa'alla en ihan tarkoituksella ole käynyt, koska haluan tämän olevan enemmän sellainen kokonaisvaltainen elämänmuutos hyvinvointia ajatellen. Ja mielestäni oon pärjännyt matkallani tähän mennessä erittäin hyvin.

Tällä hetkellä en voi kuvitella mitään parempaa kuin tämä hetki. Oma sänky, puhtaat lakanat, takana ihana ilta, edessä vielä toinen vapaapäivä ja sen jälkeen lyhyt kouluviikko. Kaikki on hyvin. Toivottavasti teilläkin. Hyvää yötä!

4 kommenttia

  1. Tähän postaukseen liittymätön kommentti :--D MUTTA tee sellanen ei arkimeikkipostaus vaa joku bilemeikki postaus! :D eli miten teet pohjan ja silmät jne yms kyl sä tiiät !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jossain vaiheessa oli itse asiassa tarkotus tehdä sekä arkimeikki että sitten erikseen se bilemeikki, en tiedä minne pääsi unohtumaan! Mietintämyssyyn! :)

      Poista
  2. Tsemppiä diettiin. Ite kans kolmannella viikolla. Vielä 9eessä:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tsemppiä sinne myös :)

      Poista

Toivottavasti viihdyit blogissa. Jätä ihmeessä kommentti käynnistäsi :) Saa kysyä, kehua, kritisoida tai vaikka kertoa kuulumisia.